Yhtä soutamista ja huopaamista
Merellä kulkeminen oli pitkään omien lihasvoimien varassa.
Keskiajalla merimatkojen mittayksikkönä oli veckosjö, jonka arvellaan tarkoittaneen soutajien vaihto- tai levähdysväliä. Päivässä ehti soutaa kuutisen veckosjötä. Yksi veckosjö oli noin 8–11 km, mutta sää- ja tuuliolot luonnollisesti vaikuttivat asiaan.
Halstöllä ja muualla saaristossa käytettiin arkisin ja lyhyillä matkoilla ruuhia sekä verkko-, nuotta- ja sumppuveneitä.
Yksinkertaisimpia ja yleisimpiä soutuveneitä olivat kölittömät ruuhet (eka). Ne olivat alun perin yhdestä puunrungosta koverrettuja. Ruuhia käytettiin lyhyillä matkoilla, pienillä kalaretkillä ja pienkuljetukseen. Suurempiin ruuhiin mahtui myös muutama lehmä, joten ne olivat käteviä kuljetettaessa eläimiä saarelta toiselle. Jos tuuli oli myötäinen, ruuhessa saatettiin nostaa pieni puuvillapurje, mutta kokeneet soutajat etenivät varsin nopeasti pelkillä airoillakin. Hieman suurempaa verkkovenettä (skötbåt) käytettiin kauempana avomerellä silakan verkkokalastuksessa. Nuottaveneessä (notbåt) taas tarvittiin jonkin verran lisähienouksia, koska sitä käytettiin nuottakalastuksessa. Sumppuvene (sumpbåt) oli kajuutallinen purjevene, jossa oli kiinteä sumppu kalojen kuljettamiseen. Sumppualuksilla matkustettiin 1800-luvulla muun muassa Rääveliin kalaa myymään.
Halstöläiset rakensivat veneensä pääosin itse, ja niitä tehtiin myös muille. Materiaali tuli yleensä omista metsistä, ja se oli mäntyä. Joissakin veneissä käytettiin myös katajaa ja tammea.
Ensimmäiset moottoriveneet tulivat 1800-luvun lopulla. Halstölle hankittiin moottorivene vuonna 1912, ja se ostettiin valmiina Inkoosta. Venettä käytettiin avomerellä harjoitetussa silakkaverkkokalastuksessa, jolloin pitkät edestakaiset soutumatkat jäivät väliin. Toista Halstölle hankittua moottorivenettä käytettiin tukkien kuljettamisessa sahalle. Sitä ennen oli jouduttu soutamaan tukkilautalla Halstöltä aina Lappohjan edustalla sijaitsevalle Ekön sahalle asti.
1920-luvulla kanooteista tuli saaristossa suosittuja kulkupelejä, koska ne olivat nopeita, joustavia ja äänettömiä (mistä oli etua metsästysretkillä). Saaristossa asunut Thorvald Strömberg, joka meloi arkisin kotoaan Tammisaaren Rödjanista saaristoon asioille, voitti 1950-luvulla sekä kajakkimelonnan maailmanmestaruuden että olympiakultaa.
1970-luvulla yleistyivät muoviveneet, ja nykyisin Suomen venetiheys on maailman huippua. Veneily onkin Suomessa jokamiehenoikeus.
Oikein hyvää merikesää kaikille!
