Suuri osa saaristolaisten ruokapöydän antimista tuli kausittain metsästyksestä ja pyynnistä. Haluttua ravintoa olivat paitsi hylkeet ja linnut myös linnunmunat. Hylkeistä käytettiin lihan lisäksi nahka ja ihra, josta keitettiin traaniöljyä esimerkiksi öljylamppuihin. Merilinnuista suosittua saalista olivat allit, haahkat, koskelot ja telkät, joita on päätynyt myös paikannimiin osoituksena metsästyksen tärkeydestä. Kevätmetsästys oli saaristossa erityisen tärkeää, koska sen myötä pöytään saatiin tuoretta lihaa pitkän talven jälkeen. Saaristolaiset pitivät myös huolta lintukantojen hyvinvoinnista asentamalla linnunpönttöjä ja ampumalla petoeläimiä. Linnustuksessa hyödynnettiin yleisesti houkutuslintuja, mutta merilintujen metsästyksessä käytettiin 1800-luvulla myös lintuverkkoja. Einar Öhmanin ”Söndagspromenader”-muistiinpanojen mukaan halstöläiset virittivät 1800-luvulla Flöxanin ja Halstön väliin lintuverkon pyydystääkseen alleja. Linnut nimittäin matkasivat pohjoisille pesimäpaikoilleen Itämeren kautta. Tuulen piti puhaltaa tietyltä suunnalta, jotta…