Munkkeja, sumppualuksia ja lintuverkkoja – paikannimet kertovat

Tarkempi perehtyminen saariston (tai minkä tahansa paikan) nimistöön voi tarjota kosolti tietoa paikan historiasta. Tässä on muutamia Halstön lähiseudun paikannimiä, joihin liittyy tarinoita:

Nimi Sumpbåtsören (nyk. Sumppis) kertoo siitä, että kyseinen saari toimi satamana sumppualuksille, joita käytettiin elävien kalojen kuljetuksessa. Kalaa vietiin Tallinnaan, Helsinkiin ja Tukholmaan. Sumpbåtsfladan taas oli lahti, johon alukset vedettiin. Nykyiseltä nimeltään se on Lagunen.

Ilmoitus Västra Nyland -lehdessä vuonna 1927: ”Tiedustelkaa herkkuliikkeistä Halstön Anjovista, joka on palkittu monissa näyttelyissä.”

Munkören-saaren nimessä olevat munkit lienevät virolaisen Padisen luostarin sisterssiläismunkkeja. Luostari oli merkittävä vaikuttaja 1300-luvun Länsi-Uudellamaalla, ja se osti useita tiloja, jotka maksoivat luostarille veroa. Luostarin munkit tekivät myös kalaretkiä saaristoon. Seudulla on paljon munk-alkuisia paikannimiä, mikä on osoitus Padisen luostarin vaikutuksesta alueella.

Flöxan (ent. Flögholm) on saanut nimensä tietyntyyppisestä linnustuksesta, jota kyseisellä saarella harjoitettiin. Lintuja pyydettiin nimittäin verkolla, joka pingotettiin Halstön ja Flöxanin välisen salmen yli. Se oli siihen aikaan tavanomainen pyyntiväline.

Lopuksi vielä nimi, joka kertoo hevosesta ja sen uroteosta: Adamsgrundet (tunnetaan myös nimellä Adam tai Hästen). Kyseisen karin kerrotaan saaneen nimensä siitä, kun Adam-niminen hevonen oli kerran noussut sille. Kari on jyrkkä ja kallioinen, joten hevosen kipuaminen karille on yhä suuri mysteeri.