”Onpa Halstöllä joitakin tammiakin”
Halstön vanhimmat yhä elossa olevat asukkaat ovat tammia. Tammea on pidetty kautta aikojen pyhänä puuna, mikä johtunee niiden pitkäikäisyydestä. Tammi voi nimittäin elää yli 1 000-vuotiaaksi. Halstön tammien joukossa tuskin on näin vanhoja yksilöitä, mutta niilläkin lienee ikää useampi sata vuotta.
Vuonna 1747 Augustin Ehrensvärd kierteli Etelä-Suomen saaristossa, sillä Ruotsin kuningas oli määrännyt hänet rakentamaan valtakunnan puolustukseksi linnoituksen Helsingin edustalle. Ehrensvärd vieraili matkallaan Halstössä (josta hän käyttää nimeä Hallsten) ja mainitsee päiväkirjassaan muun muassa, että saarella on ”laihoa halkovia oikopolkuja”. Lisäksi hän mainitsee, että Halstöllä on tammia
Kaikki tammet olivat Ruotsin kruunun omaisuutta aina Kustaa Vaasan hallituskaudesta vuodesta 1558 lähtien ja satoja vuosia siitä eteenpäin. Tämä johtui siitä, että puu käytettiin Ruotsin laivaston aluksiin. Tammi oli laivanrakentajan ensisijainen valinta, koska se on materiaalina vahvaa ja kestävää. Suureen laivaan saatettiin tarvita noin 2 000 tammea.
Tammien kaatamisesta tai vahingoittamisesta määrättiin ankarat rangaistukset. Vuonna 1608 laittomasta hakkuusta joutui maksamaan ensimmäisellä kerralla 40 taaleria, toisella kerralla 80 taaleria ja kolmannella kerralla hengellään. Vielä 1810-luvulla tammen luvattomasta kaatamisesta tai vahingoittamisesta määrättiin reilut sakot tai kuukauden vesileipävankeus.
Yksi tunnetuimmista pääosin tammesta rakennetuista aluksista on vuonna 1628 rakennettu kuninkaallinen Vasa-laiva. Koko sen runko ja myös osa veistoksista on tammea.
Tammirakenteinen oli myös laiva, joka upposi Halstön tuntumassa sijaitsevan Bastuklobbenin edustalla 1500-luvulla. Hylyn oletetaan olleen hollantilaislähtöinen kolmimastoinen galeoni (samaa alustyyppiä kuin Vasa).
