Torpparintyttärestä Halstön voimanaiseksi
Tilat periytyivät Suomessa isältä pojalle lähes koko 1800-luvun ajan, kuten vanha laki määräsi. (Miehet ja naiset saivat yhtäläisen perintöoikeuden vuonna 1878.) Naisilla ei ollut muutenkaan paljon sananvaltaa: 25 vuotta täyttäneistä naimattomista naisista tuli täysivaltaisia vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla (1864). Sitä ennen naimisissa olevat naiset olivat aviomiestensä ja naimattomat naiset isiensä, lähimmän miespuolisen sukulaisen tai jonkun muun miehen holhouksessa.
Vaikka asia ei ilmene virallisista papereista, Halstöllä piti 1800-luvun alussa komentoa nainen.
Kristina Johansdotter Öhman, jonka isä oli torpparina Rösundin Möllvikissä, tuli Halstölle 21-vuotiaana avioiduttuaan vuonna 1812 Halstön isännän Eric Öhmanin kanssa. Eric oli kokenut kovia: kirkonkirjojen mukaan hänen kaksi ensimmäistä vaimoaan olivat kuolleet lapsivuoteeseen ja vain yksi hänen seitsemästä lapsestaan oli elänyt paria vuotta pidempään.
Kristinalle ja Ericille syntyi ensimmäinen poika vuonna 1813, mutta lapsi ei selviytynyt. Vuonna 1817 syntyi tytär Klara ja vuonna 1821 poika Gustav Adolf. Pari sai myös kolmannen pojan, joka kuoli yksivuotiaana.
Kristina oli vanhojen muistiinpanojen mukaan ”miesmäinen rouvashenkilö”. Hänen kerrotaan olleen työteliäs, kuten torpparintyttäreltä voidaan olettaa. Halstöllä Kristina aloitti päivänsä 3–4 aikaan aamulla, kun nuottaväki lähti kalaan. Ensimmäisenä Halstön-vuotenaan hän raivasi pensaita ja vesakkoa Alörenillä. Tiedon päätyminen muistiinpanoihin kielii siitä, että talonpoikaisnaisten ei ollut tapana ryhtyä moiseen hommaan ainakaan omin päin. Kristina poltti myös kaskea pellavan viljelyä varten ja oli mukana pellavan korjuussa. Pellavasta hän kehräsi lankaa kalaverkkoihin ja vaatteisiin.
Kristinan mies Eric sairasteli, ja tila siirrettiin poika Gustav Adolfin nimiin tämän ollessa vasta 11-vuotias. Käytännön tilanhoidosta vastasi kuitenkin Kristina. Hän opetti poikaansa ja huolehti siitä, että kaikki tilan työt tulivat tehdyiksi.
Tilanluovutuksen ehtona oli, että poika elättäisi myös sisarensa tämän avioitumiseen saakka. Tuolloin pojan tuli maksaa sisarelleen 100 riikintaalerin lunastushinta ja järjestää tämän häät. Koska ajat olivat niukat, kyse oli suurista summista.
Kristina oli tilanluovutuksen yhteydessä 41-vuotias. Kun poika täytti aikanaan 18 vuotta, hän siirtyi isännäksi. Pojan avioiduttua Kristina ”eläköityi” ja muutti tyttärensä Klaran ja tämän miehen luo Helsinkiin.
