Jäitä nostamassa

Jäät ovat kautta aikojen helpottaneet talviliikennettä saaristossa. Kun jäät ovat kantaneet, jääteiden avulla on usein voitu lyhentää etäisyyksiä. Jäillä oli kuitenkin ennen muinoin myös toinen tärkeä tehtävä: ne olivat pitkään ainoa tapa jäähdyttää ruokaa. Jäätä käytettiin jäähdytysmenetelmänä läpi koko 1800-luvun ja vielä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, kunnes jääkaapit vähitellen valtasivat alaa.

Jääkauppa oli merkittävä elinkeino 1800-luvulla ja vielä 1900-luvunkin puolella. Suurena jäänviejämaana oli muun muassa Norja. Ihmisen ammattina saattoi olla jäännostaja tai jäänkuljettaja, ja työnkuvana oli nostaa jäälohkareita järvestä tai merestä ja kuljettaa niitä asiakkaille.

 

Jäännostoon ryhdyttiin tammi–helmikuussa, jolloin jäät olivat paksuimmillaan. Merijäästä sahattiin suuria lohkareita, jotka vedettiin maihin. Raskaiden lohkareiden nostamisessa tarvittiin usein hevosen apua.

 

Jäälohkareita säilytettiin päällekkäin esimerkiksi kivikellareissa, joissa jäät peitettiin sahanpuruilla sulamisen hidastamiseksi. Oikein säilytettyinä jäät säilyivät useita kuukausia. Jäähdytetyissä tiloissa säilytettiin elintarvikkeita, varsinkin maitoa ja voita.

 

 

Jäännostosta luovuttiin vähitellen, kun jääkaapit alkoivat toden teolla yleistyä sotien jälkeen.